Yhtiön tausta

Lumituulen taustalla on Lumijoen kunnassa 90-luvun alkupuolella virinnyt kiinnostus hyödyntää alueen tuulisuutta sähkön tuotannossa. Ajatusta vietiin tuolloin eteenpäin alueellisena osakastuulivoimalana, mutta tuuliosakkeille ei lopulta löytynyt kysyntää tarpeeksi. Ajatus jäi kuitenkin eloon, ja Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry. tuli mukaan hankkeeseen vuonna 1997.

Suomen sähkömarkkinoilla tapahtui suuri muutos kilpailun vapautuessa. Tavallinen kuluttaja saattoi hankkia sähkönsä valitsemaltaan yhtiöltä. Sähkömarkkinalain muutos tuli voimaan 1.9.1998. Laki paransi olennaisella tavalla osakaspohjaisen tuulivoimayhtiön asemaa markkinoilla.

Lumituuli Oy perustettiin helmikuussa 1998 tavoitteena tarjota kuluttajille mahdollisuus ostaa tuulivoimalla tuotettua sähköä ja samalla edistää tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa. Osakeanneilla kerättiin pääoma, jolla rahoitettiin voimalan rakentaminen. Voimalan tuottaman sähkön hinnoittelussa pyritään tarjoamaan edullisinta tuulisähköä markkinoilla pörssihintoja seuraten. Ensimmäinen voimala pystytettiin Lumijoelle maaliskuussa 1999.

Tuulivoimalan rakentamiskustannukset olivat noin miljoona euroa. Pääosa investoinnista rahoitettiin osakeannilla ja vajaa kolmasosa kauppa- ja teollisuusministeriöltä saadulla avustuksella.

Markkinat

Suomen sähkömarkkinoilla myydään toistaiseksi vähän tuulivoimaa; vain noin 0,1 prosenttia kulutetusta sähköstä tuotettiin tuulella 2000-luvun alussa. Tämä lukema on Länsi-Euroopan alhaisimpia. Monissa EU-maissa rakennetaan tuulivoimaa vuosittain monikymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Tanskan sähköntuotannosta tuulivoiman osuus on jo 28 % ja Tanskan hallituksen ohjelman mukaan sen osuus nousee 50 %:in vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta aikaistettiin vuodesta 2030. Maailmanlaajuisesti tuulivoiman rakentaminen kasvaa yli 25 %:n vuosivauhtia.

Tuulivoiman taloudellisuus on myös parantunut jatkuvasti ja nopeasti. Tuulisähkön hinta putosi 80 % vuosien 1981 ja 1996 välillä. Hyvällä tuulipaikalla tuotetun sähkön hinta (n. 3-4 snt/kWh) on nyt halvinta rakennettavissa olevaa energiantuotantokapasiteettia ja viime vuosina Euroopassa on rakennettu sähköntuotantomuodoista lähinnä uutta tuulivoimaa. Tuulella tuotetun sähkön kustannusten odotetaan laskevan yhä.

Suomessa riittää taloudellisesti hyödynnettävää tuulipotentiaalia teoriassa koko maan sähköntarpeen tyydyttämiseen ja jopa vientiinkin. Alan tulevaisuudennäkymät ovat kehittyvän teknologian ja alenevan kustannuskehityksen ansiosta erinomaiset.

Vuoden 2008 lopulla julkaistun hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen strategian tavoitteena oli vuoteen 2020 mennessä rakentaa 2500 MW tuulivoimakapasiteettia, jolla tuotettaisiin 6 TWh sähköä vuodessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi otettiin 2011 käyttöön syöttötariffi, joka takaa tuulivoimatuottajalle tietyn hinnan (83,5 euroa megawattitunnilta) tuulivoimalla tuotetusta sähköstä. Näin tuulivoimainvestoinneista poistui markkinahinnan vaihtelun aiheuttama riski ja tuulivoiman rakentaminen lähti Suomessa huimaan nousuun. Syöttötariffijärjestelmä suljettiin sen tultua täyteen ja sen jälkeen tarjottiin vielä 11 hankkeelle valtiontukea, mutta nyt rakennettavat hankkeet eivät pääsääntöisesti enää saa mitään tukia, vaan ovat täysin markkinaehtoisia.

Tuulivoima investointina

Tuulivoimasta tuli aikaisessa vaiheessa Tanskassa merkittävä sijoituskohde kansalaisille. Lumituuli Oy:n kantavana ajatuksena on ollut tuoda tämä hyväksi havaittu malli Suomeen. Lumituulella onkin nyt yli 1200 osakkeenomistajaa.

Lumituuli onkin joukkorahoituksen menestystarina: Ensimmäiseen voimalaan kerättiin yli 600 000 euroa pääomia osakeannilla. Vuosina 2007-2008 kerättiin yli 100 000 euroa ja vuoden 2012 suuressa osakeannissa yli 500 000 euroa. Iin voimalaa Sipiä rakennettaessa laskettiin liikkeelle 300 000 euron debentuurilaina ja Lumijoen Sähkäleen uusimiseen 760 000 euroa debentuurilainaa. Lisäksi 2014 kerättiin yli 50 000 euroa osakeannilla ja 2018 laskettiin liikkeelle vielä miljoonan euron debentuurilaina, joka merkittiin nopeasti täyteen. Yhteensä olemme keränneet joukkorahoituksella jo yli 5,7 miljoonaa euroa! Lisää tästä sivulla "ketkä omistavat Lumituuli Oy:n".

Lumituulen historia

1995 Lumijoella sähköosuuskunta Lumi ja Lumijoen kunta ottavat ajaakseen idean tuottaa tuulivoimalla ympäristöystävällistä sähköä seudun asukkaille.

Samana vuonna Lumi Tuuli Oy:n perustamista valmistellaan muun muassa lupa-anomuksin ja tuulivoimalan sijoituspaikkaa koskevin tutkimuksin. Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää 37 %:n investointiavustuksen hankkeelle.

Syksyllä -95 järjestetään osakkeiden koemerkintä. 2.11. hanketta esittelee laaja artikkeli Vihreä Lanka -lehdessä.

Kevättalvella -96 osakeannissa 2500 markan osakkeita merkitään noin 300 kappaletta, kolmasosa tavoitteesta.

Keväällä -97 sijoittajille palautetaan rahat niille pankkitilillä kertyneiden korkojen kera. Syitä hankkeen karahtamiseen: liian pieneksi jäänyt paikallinen kysyntä osakkeita kohtaan, vaikeudet yhteistyösähköyhtiö Oulun Seudun Sähkön kanssa ja hanketta toteuttaneiden henkilöiden ajanpuute.

Loppukeväästä -97 aletaan virittää uusia suunnitelmia lumijokisten ja Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry:n välillä.

Alkusyksystä -97 Dodossa aloittaa energiaryhmä, joka myös aktiivisesti valmistelee Lumituuli-hanketta. Mukana keskeisesti Milja Eskola, Jari Ihonen, Aarne Koutaniemi, Timo Lahti ja Harri Lammi. Dodo ry:n hallitus päättää rahoittaa Lumijoella tehtävää tuulisuuskartoitusta. Kartoituksen tekee Energia-Ekono Oy, joka kuuluu alan johtaviin osaajiin. Kartoitus antaa lupaavia tuloksia tuulivoimalan toimintaedellytyksistä.

Alkusyksystä -97 Eko Stadi -tapahtumassa saadaan kerättyä yli 150 vastausta tuuliosakkeiden kysyntää kartoittavaan kyselyyn.

Talvella 1997 - 1998 hiotaan tuulivoimayhtiön konsepti ja neuvotellaan yhteistyösopimuksesta sähköyhtiöiden kanssa.

Lumituuli Oy perustetaan 7.2.1998. Perustajaosakkaiksi ryhtyy 32 ihmistä ja yhtiön pääomaksi saadaan 105 000 mk. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Lumituulen hankkeelle investointitukea 37 % kustannuksista.

Lumituuli Oy:n vuoden 1998 osakeanti onnistui hyvin. Antia markkinoitiin tuhansin kirjein ja messutapahtumissa, sekä lehti-ilmoituksin. Innostuneet kertoivat yhtiöstä muillekin. Kaikki tarjotut 3000 osaketta (á 1250 mk) merkittiin.

660 kW:n voimala tilattiin Vestakselta syksyllä 1998. Rakennustyöt ja pystytys tehtiin talvella. PVO Engineering Oy teki suuren osan suunnittelusta. Sähköt urakoi Suomen Voimatekniikka Oy ja rakennusurakan Uunila Oy. Nosturi tuli Hongisto Oy:ltä. Ympäristöystävällinen sähköntuotanto Lumijoen Varjakassa alkoi maaliskuussa 1999.

Yhtiö alkoi 2007 valmistautua uus- ja korvausinvestointeihin. Keväällä 2008 järjestettiin osakeanti yleisölle sekä kesällä kaksi suunnattua osakeantia, St1 Oy:lle ja Kainuun Energian Ekosähkö Oy:lle.

Vuosina 2011-2012 järjestettiin vielä kaksi uutta osakeantia, joissa kerättiin yhteensä 0,5 miljoonaa euroa uusiin tuulivoimahankkeisiin, sekä keväällä 2013 laskettiin liikkeelle 0,3 miljoonan euron viisivuotinen debentuurilaina, joka ylimerkittiin kahdessa viikossa.

Talvena 2013-2014 järjestetyssä pienemmässä osakeannissa merkittiin osakkeita 0,1 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2014 valmistui uusi voimala Iin Laitakariin. Lumituuli ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan aloitti heti Lumijoen voimalan uusimisen valmistelun ja laski liikkeelle 0,76 miljoonan euron seitsenvuotisen debentuurilainan yleisölle. Loppuvuodesta valmistui uusi Vestas V90-2.0 MW voimala Lumijoelle ilman erillistä investointitukea. Kustannukset ylittyivät kuitenkin budjetoidusta, ja yhtiö haki joulukuussa 2014 vielä 100 000 euroa lisärahoitusta debentuurilainalla, joka ylimerkittiin 10 päivässä.

Vuoden 2015 aikana Lumituuli keräsi vielä yli 0,5 miljoonaa euroa, joilla parannettiin rahoitustilannetta, ja jälleenrahoitti pankkilainansa Säästöpankki Optiasta. Uudet tuulivoimalat tuottivat loistavasti ja vuosi oli yhtiön historian paras vuosi. Lumituuli Oy on nyt voitollinen tuulisähkön tuottaja ja hankekehittäjä.

Keväällä 2018 Lumituuli laski liikkeelle miljoonan euron viisivuotisen debentuurilainan vain kahdessa viikossa, vaikka merkintäajan oli ajateltu jatkuvan kuukauden ajan. Vuoden 2013 debentuurilaina maksettiin takaisin niille ketkä halusivat, mutta 75 % lainanhaltijoista halusi siirtää velkansa debentuurilainan 2018 merkinnäksi.

Vuonna 2022 Lumituuli maksoi viimeisetkin debentuurilainat takaisin. Vuoden 2018 laina maksettiin vuoden etuajassa lainanantajien suostumuksella. Vuoden aikana poikkeuksellisesta maailmantilanteesta johtuva nopea sähkön hinnan nousu näytti, että omaa sähköntuotantoa on kannattavaa omistaa.

Vuoden 2023 lopulla Lumituuli järjesti kaksi osakeantia, ensimmäisen osakkaille ja toisen yleisölle, jotka molemmat ylimerkittiin nopeasti. Anneilla kerättiin lähes miljoona euroa ja Lumituuli sai 104 uutta osakasta.

Tutkimukset

Lumituulen tarina on kiinnostanut monia tutkijoita, ja siitä on kirjoitettu ainakin seuraaviin julkaisuihin:

Clean Energy: Lumituuli. Jalas, Mikko; Mäkinen, Jukka. Kirjassa Progressive Business Models: Creating Sustainable and Pro-Social Enterprise (eds: O'Higgins, Eleanor; Zsolnai, László). Palgrave 2018. ISBN: 978-3-319-58803-2.

Yhteistä hyvää yrittämällä: kestävää ja läpinäkyvää liiketoimintaa. Havukainen, Ilari; Kuittinen, Ville; Matveinen, Mikko; Mononen, Merja; Peiponen, Jarkko; Tykkyläinen, Saila. Karelia-ammattikorkeakoulu 2013. ISBN: 978-952-275-086-0.

Uudenlainen yrittäjyys - kuusi esimerkkiä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Suomessa. Karjalainen, Antti; Berg, Mona. Suomen Lontoon Instituutti 2010.

Käännösten kautta kollektiiviin – tuuliosuuskunnat toimijaverkkoina. Palmroth, Aino. Sosiologian väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 241, 177 s., Jyväskylä 2004, ISSN:0075–4624, ISBN: 951–39-1807-6.

Kuka uskoo tuulen voimaan? Tutkielma Lumituuli Oy:n tuulivoimalahankkeesta. Pelkonen, Riikka. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2001.